Osat kolme ja neljä

Yllättäen tämä(kin) prokkis on osoittautunut haastavaksi, enkä eilen millään jaksanut raportoida päivän tapahtumista.

Lähdettiin aamulla Poitsun kanssa brunssille ystävän luo. Oltiinkin pitkästä aikaa lapsivapaassa asunnossa, yllättävän pienillä vahingoilla kuitenkin selvittiin. Mitä nyt yksi koristekukka meni rikko ja toisen sukan Poitsu onnistui heittämään alas lasitetulta parvekkeelta. Olihan siinä lasin ja lattian välissä pari senttiä.. Parveke ja sähköpora olivatkin paikan hitit ja pari tuntia meni kivasti.

Päikkärit olivat jäädä kokonaan välistä, kun palattiin niin myöhään brunssilta. Tunnin pyörimisen jälkeen siirsin pojan pinniksestä rattaisiin ja muutaman minuutin lenkkeilyn jälkeen olikin jo unessa.

Päivään mahtui vielä ulkoilua ja saunomista (löylykauhalla leikkimistä, löylyjen heittämistä, saunan ikkunasta roikkumista).

Tänään aloitettiin päivä kerholla ja siellä meno olikin lähinnä äidin sylissä istumista. Välillä Poitsu leikkii kerhossa jo aika itsenäisesti, tänään ei niinkään. 

Lounaan jälkeen lähdin viettämään opiskelupäuvää, Poitsu jäi isin kanssa kotiin ja iltapäivällä ohjelmassa oli ainakin serkkujen luona kyläilyä.

Viikkopäiväkirja, osa 3

Aamu venähti taas normaalia pidemmäksi, kun yöllä taas oli levottomuutta ilmassa. Poitsu tuli jossain välissä väliimme ja vaikka nukahtikin melkein heti, oli ainakin miehen vajaiksi jääneiden yöunien perusteella, hyörinyt ja pyörinyt kiitettävästi pitkin yötä.

Mies lähti töihin ja me kävimme aaumpäivällä läheisessä puistossa. Poitsun luonteesta kertoo hyvin se, kuinka hän leikkipuiston laitteita vaihtelee jatkuvasti. Useimmissa ei viihdy puolta minuuttia pidempään..
Puistoon mennessä vierähti pitkä tovi tiputellen lehtiä viemäriin :).

Päikkäreitä nukkui piiiitkästä aikaa yli kaksi tuntia. Ehdinpäs itsekin tehdä vähän pilatesta ja käydä saunassa :).

Päikkäreiltä lähdettiin saman tien lenkille koiran kanssa ja välipaöa syltiin rattaissa: näkkäriä, goji-marjoja, taateleuta ja porkkanaa :).

Pian siitä tulikin sitten hyvä ystäväni, Poitsun kummi, kylään ja viihdytti meitä loppuillan. Mustasukkaisuuskohtaukseltakin säästyttiin :).Menoa ja esitystä riitti sitäkin enemmän, aina nukkumaan menoon saakka. 

Viikkopäiväkirja, osa 2

Viime kuukausina on ollut tyypillistä, että kerran pari viikossa Poitsu on hereillä tunnin pari. Näin viime yönäkin. Mitään sen kummempaa itkukohtausta ei saanut missään vaiheessa, kunhan hyöri ja pyöri meidän sängyssä, välillä meidän välissä, välillä takaisin omassa sängyssään.. Torkahtelin itse välillä, kunnes kirkkaalla äänellä lausahdettu "äiti" tai "isi", tai vaihtoehtoisesti esim. kasvoihin osuva potku herätti uudelleen.


Aamulla onneksi otettiin vähän takaisin yövalvomista ja Poitsun kanssa herättiin vasta puoli yhdeksältä, isi vähän aiemmin. Aamulla perusrutiinit, meille mies valmisti lattet ja smoothiet, Poitsu söi apinaevästä ja hapankorppua. Aloitettiin muuten tänään maidoton kokeilu Poitsulla. Ei sillä, että hänellä olisi jotain selkeitä allergian merkkejä, lähinnä halutaan kokeilla, vaikuttaako maidottomuus 3-5 kertaa päivässä toimivaan vatsaan. Maha Poitsulla on lisäksi usein tosi löysällä.


Aamutoimien jälkeen lähdettiin ulkoilemaan ja metsään. Mikäs sen parempaa kuin katsella milloin mistäkin innostuvaa poikaa, joka välillä kerää kukkia (tähän aikaan vuodesta saalis tosin on jo aika niukka), kuuntelee/bongaa lintuja.. Osoittipa Poitsu tänään vesilätäkköäkin ja sanoi "ummaan" (uimaan) <3.


Lounaan jälkeen nukutin Poitsun vaihteeksi ulos, tällä kertaa riitti viiden minuutin lenkki nukahtamiseen. Päikkäreiden (75min.) jälkeen lähdettiin hakemaan samanikäistä serkkutyttöä päiväkodista ja viettämään iltapäivää heille. Mies sai omaa aikaa ja jäi kotiin :). Voi sitä liikuttavaa näkyä, kun serkukset kävelivät käsi kädessä päiväkodilta parkkipaikalle <3.


Leikkiä ja hyvää tuulta riitti aina siihen asti, kunnes siskoni tuli töistä. Poitsun suurin vihollinen (ei onneksi aina kuitenkaan) on nimittäin muut aikuiset, jotka vievät äidin huomion muualle..


Kotiin palattuamme olikin jo aika alkaa iltapalahommiin, tällä kertaa chia-vanukas hedelmillä ja marjoilla toimi yllättävänkin hyvin.


Iltasadun pariin piti melkein pakottaa, sen verran mielellään riehakkaasti katsoi poika isänsä kanssa jääkiekkomatsia. Onneksi tapahtumarikas päivä veti lopulta pidemmän korren ja uni tuli melko nopeasti ennen puoli yhdeksää.


Pitää vielä lopuksi mainita yksi ihana tapa, joka minulla ja pojalla on iltaisin, kun laulan iltalauluja Poitsun ollessa jo sängyssään. Poika sanoo "pupu" (pusu) ja antaa pusun pinnojen välistä. Siirtyy sitten toiseen paikkaan ja sama toistuu. Tätä voi jatkua parisenkymmentäkin kertaa. Miten sitä muka malttaisi lopettaa, kun Poitsu kerrankin haluaa pussailla :)!

Viikko Poitsun elämässä, osa 1

Aika kuluu, Poitsu kasvaa ja oppii. Pojan ollessa vuoden ja kymmenen kuukauden ikäinen, ajattelin kirjoittaa viikon ajan raporttia päivän tapahtumista.

Poitsu heräsi äidin viekusta seitsemän jälkeen. Yöllä oli taas johonkin aikaan halunnut tulla pinniksestään sänkyyn. Yleensä ainakin aluksi Poitsu tapaa kietoa kätensä tiukasti äidin kaulalle <3. 

Sängystä kömmittiin tavanomaisessa järjestyksessä - ensin poika, sitten isi ja viimeisenä äiti :). Hetken aikaa källöteltiin Poitsun kanssa Pikku Kakkosen äärellä, isin tehdessä espressot ja smoothiet. Poitsulle tarjolla oli Weetabixia ja puolukoita, laiskan korvike puurolle..

Äiti puuhasteli aamupäivän tunnit lounasta valmistaen ja siivoten, hyvä ystävä kun oli tulossa kyläilemään. Aina päätän, etten ole niin tarkka kodin siisteydestä ja ruoan tekemisestä valmiiksi, mutta silti hosun aina kuin viimeistä päivää..

Poitsu leikki isin kanssa aamupäivän, edelleenkään ei pitkiä aikoja leiki yksikseen ja ainakin leikin aloittamisessa täytyy olla joku paikalla. 

Ulkona tuli vettä kuin aisaa, mutta Poitsu seisoi pelkkä paita päällään ulkona sateessa, haltioitineena! Eipä siinä auttanut muu kuin pukea pojalle sadevaatteet päälle ja päästää ulos. Thank God for fences..

Ystäväni saavuttua Poitsu pisti parastaan ja toi alku-ujostelun jälkeen ja toi lelujaan näytille. Huomiota vaati Poitsu tasaisin välein, eipä pääse unohtumaan, kuka on pomo talossa :).

Päikkäreille poju meni tyypilliseen tapaansa 12 maissa ja nukahti kuten yleensäkin helposti. Reilun tunni  päästä kuului makkarista tomera "isii" huuto.

Iltapäivällä äiti lähti opintojen pariin ja kahvakuulajumppaan, Poitsu ja isi viettivät 2,5 tuntia HopLopissa hypellen. Kauemminkin olisi kuulemma viihtynyt.

Iltapalaa, munakokkelia ja porkkanarieskaa maisteli seitsemän jälkeen. Tällä kertaa ruoka ei maittanut, saattaa myös olla, että poika hieman kävi vielä ylikierroksilla vauhdikkaan iltapäivän jälkeen..

Iltapesujen jälkeen puettiin (taistelun jälkeen) pyjama ja pestiin hampaat. Tähän täytyy lisätä, että viime aikoina pukeminen on aika haasteellista. Joko se pistetään ihan leikiksi, tai sitten se toteutetaan itkupotkuhuutoraivarin merkeissä..

Iltatoimiin kuuluu yleensä pari Poitsun valitsemaa kirjaa, tänään eläinkuvakirja ja dinokirja. Ne luetaan aina äitin ja isin sängyssä. Sanavarasto laajenee koko ajan, tänäänkin Poitsu toisteli ahkerasti äidin luettelemia eläimiä kirjasta.

Iltalauluina oli Poitsun tämänhetkinen suosikki: "vauva"- laulu, eli Ystävä sä lapsien (on mysteeri, miten tämä Poitsun mielestä liittyy vauvaan), Levolle lasken ja Lebon hetki nyt lyö. 

Ennen nukahtamista sai isi käydä vielä useamman kerran toivottamassa hyvät yöt, äitikin kerran.Tyypillistä on, että hyvänyöntoivotusten jälkeen uniräsy ja tutti lentävät lattialle vähintään kerran ja tämän lisäksi ainakin muutaman kerran saa käydä lohduttamassa pikkuista, ennen kuin rauhoituu unille. 

Takapakkia

Joopa joo, eipä olisi taas yhtään pitänyt tuuletella, kuinka kesän toimenpiteet on nyt takanapäin ja edessä vihdoin ivf-hoidot.
Sydänleikkauksen kylkiäisinä alkoikin tulla jo nuoruudessa (samaisen leikkauksen jälkeen) koettuja oireita ja pitkällisten tutkimusten seurauksena diagnosoitiin pari pientä laskimotukosta. Hoitona ihon alle pistettävä mini-hepariini, Klexane, jonka tehtävänä on ohentaa verta ja vähitellen liuottaa tukosta pois. Pisteenä i:in päälle suolainen hinta, Kela-korvauksen jälkeen 270e/kk..


Jos jotain tietää hormonihoidoista, tietää myös, että hormonit itsessään lisäävät trombiriskiä paksuntamalla verta. Lisäksi punktion aikaan ei ole turvallista olla verenohentaja käytössä, ettei aiheudu verenvuotoriskiä. Jeba jee, näillä mennään tällä hetkellä. Hoidot jäissä, kuka tietää kuinka kauan.


Muutamaa heikkoa hetkeä lukuunottamatta fiilis on kuitenkin hyvä. Elämä on, aina ei asiat mee niin kuin toivoisi. Tärkeintä kuitenkin, että meillä on Poitsu <3. Eikä sekään haittaa, että kaveri pitää meidät täystyöllistettyinä, eikä aikaa murehtimiselle jää läheskään niin paljon kuin aikoinaan pojan ollessa vasta toiveissa!


Opiskelut alkoivat viime viikolla, niistä myöhemmin toisella kerralla.


Joulutori/fiilistelymatka Müncheniin ja Alpeille varattiin juuri, jee!


Loppuviikoksi suuntaamme mökille ja sukulaisiin, tavoitteena saada vähän puolukoitakin poimittua.

Terveellinen, terveellisempi, terveellisin (ruokavalio)

Äitiysloman aikana ruokavalioni on muuttunut enemmän kuin sitä edeltävien kolmenkymmenen vuoden aikana. En osaa sanoa milloin ja miksi, mutta jossain vaiheessa tämän kahden vuoden aikana olen innostunut yhä enemmän ottamaan selvää terveellisestä ruokavaliosta ja internetin ja blogien ihmeellisen maailman kautta kokeilemaan uusia reseptejä. Siinä missä äitiysloman alussa panostin hyvään aamiaissmoothieen, olen vähitellen pyrkinyt paneutumaan myös muiden päivän aterioiden sisältöön. Viime aikoina olen pyrkinyt myös vähentämään hiilareita ruokavaliosta, eikä se yllättäen ole tuottanut sen suurempia ongelmia!


Ruoka on sen verran iso asia elämässäni, ettei terveellisen ruokavalion noudattaminen tarkoita, ettenkö pyrkisi tekemään hyvää, mistä oikeasti nautin. Päinvastoin, tuntuu, että nyt kun näen enemmän vaivaa ruoan eteen ja valmistan sen aiempaa paremmista raaka-aineista, nautin vielä enemmän ruoasta! Siitä on kiittäminen myös pikkuhiljaa muuttuvia ravitsemussuosituksia, jotka sallivat voin ja rasvaisten maitotuotteiden käytön. Voita, kermaa ja juustoja käytän aika lailla surutta ruoanvalmistuksessa! Nähtäväksi jää, onko THL sittenkin oikeassa hankin itselleni (ja perheelleni) tämän vuoksi diabeteksen, sepelvaltimotaudin - ylipainosta puhumattakaan ;).


Yksi, eikä varmasti vähäisin syy ruokavalion terveellisyyteen panostamiseen on Poitsu. Siinä vaiheessa, kun Poitsu aloitti (sormi)ruokailun, aloin todella miettiä sitä, mitä hän suuhunsa laittaa. Sormiruokailussa tämä jotenkin vielä korostuu, kun tarjoaa lapselle yksittäisiä paloja ruokaa, (kaupan) soseiden sijaan. Poitsu on aina ollut suht hyvä syömään, mutta ajoittaiset nirsot kaudet ovat myös pakottaneet panostamaan ruoan hyvään makuun.


Nunun postaus sokerikeskustelusta innoitti myös minut kirjoittamaan ruoka-aiheesta. Ainaisen aamu- ja iltapuuron sijaan olen pyrkinyt tarjoamaan Poitsulle vaihtelevia (eikä aina niin hiilarintäytteisiä) aamu- ja iltapaloja. Seuraavassa muutamia suosikkejani, suosittelen lämpimästi näitä blogeja!


Banaaniherkut:
 
- Banana bread -muffinssit. Itse olen jättänyt hunajan/lisämakeutuksen kokonaan pois, banaani makeuttaa mielestäni tarpeeksi. Täysjyvävehnän olen välillä korvannut niin manteli- kuin spelttijauholla.
- Kahden raaka-aineen mikrokeksit. Helppo tehdä nopeasti aamulla. Myös erilaisia variaatioita on helppo kokeilla.
- Mukikakku yhdelle mikrossa. 
- Lätyt. Tätä olen varioinut mm. lisäämällä taikinaan pinaattia.


Muita herkkuja:
- Omenapiirakkapannarit.
- Mustikkapannarit.
- Chia-vanukas. Chiasta enemmän esim. täällä.


- SUPERnäkkärit. Tässä näkkärissä on niin paljon hyvää ja terveellistä, että sitä voi surutta vetää itsekin nälän yllättäessä. Tänäänkin Poitsu söi sitä aamulla, iltapäivällä ja illalla -jälkkärinä :).


- Paistettu kananmuna. Tähän ei varmasti reseptiä tarvita, mutta oli pakko mainita, koska meillä munaa syödään vähintään kolme kertaa viikossa.


- Smoothiet, hapankorppu oliiviöljyllä, pähkinät, smoothiesta tehdyt mehujäät, avokado, raejuusto, pehmeä tofu, viili, maustamaton jogurtti (marjoilla tai ilman).


Suurin osa resepteistä oli Terveen hyvää- blogista.  Sieltä olen bongaillut paljon makeita, mutta terveellisiä reseptejä iltapäiväkahvin seuraksi.
My New Roots on tosi monipuolinen ja informatiivinen blogi, mitä en ole kahlannut vielä läheskään niin paljon kuin mieli tekisi.
Herkkusuille löytyy mielettömän paljon kaikkea Chocolate Covered Katie -blogista.


Nam nam!

Back in the game..

Silmäleikkaus - check
Sydänleikkaus - check


Siinä raportti niistä viime postauksessa mainituista edessä olleista operaatioista lyhykäisyydessään. No, ehkä silmäleikkauksesta voisi vielä mainita sen uskomattoman tunteen, mikä valtasi jo aika pian leikkauksen jälkeen, kun huomasi todellakin näkevänsä ilman laseja!! Ajoittain ollut kuivasilmäisyyttä ja siihen liittyvää sumuisuutta toisessa silmässä, mutta voi, se on pientä!
Sydänleikkaus oli viikko sitten ja ottaen huomioon, että operaatio oli kestänyt yli kolme tuntia, toipuminen on tapahtunut tosi nopeasti. Tänään olimme jo pyöräilemässä ja kävelylenkkejä olen tehnyt jo useampana päivänä. Ensimmäisinä päivinä tuntui kyllä raskaalta olla kotona, kun Poitsukin oli jotenkin tosi kätyinen ja olisi halunnut olla sylissä, mutta kanniskelusta ei tietty tullut oikein mitään.
Olipahan tuo sairaalassaoloaika ja operaatio "kärsimyksineen" taas hyvänä muistutuksena siitä, kuinka onnellinen saakin olla, että ollaan terveitä ja viettää ihan tavallista arkea.


Oltiin heinäkuussa pari viikkoa mökillä ja tällä kertaa säät suosivat, niinkuin ovat tehneet koko menneen kuukauden. Taitaa olla pitkään aikaan pisin helleputki ollut meneillään. Mökilläolosta voisi ainakin sen verran mainita, että Poitsun kanssa siellä olikin yllättävän haastavaa. Meitä oli iso joukko siellä, vanhempieni lisäksi kaksi siskoani perheineen. Poitsu oli melkein kokoajan, etenkin alussa, TOSI kiinni minussa (mies tuli vasta viikon päästä mökille) ja oli selkeästi tosi mustasukkainen, kun juttelin siskojeni ja vanhempienki kanssa. En ollut pitkään aikaan kanniskellut yhtä paljon Poitsua, mitä siellä sen ekan viikon ajan tein! Eikä riittänyt yleensä se, että otin Poitsun syliin, vaan usein piti lähteä toiseen huoneeseen tekemään jotain ihan vain hänen kanssaan :). Hymiöllä sitä on nyt kiva muistella, mutta täytyy sanoa, että silloin olin ajoittain helisemässä. Tulipahan myös ekoja kertoja puolusteltua omaa käytöstään pojan kanssa äidilleni (jotenkin ajattelin, että kasvatusmetodeihin liittyvät väittelyt keskustelut olisivat edessä vasta joskus kaukana tulevaisuudessa). Taisi tulla jossain vaiheessa myös paha mieli pojan puolesta, kun tuntui että häntä pidettiin jatkuvasti kiukuttelevana ja erittäin temperamenttisenä lapsena. Vahvoja ovat nämä äitiyden mukanaan tuomat tunteet!
Haastavista hetkistä huolimatta oli mukavat pari viikkoa ja loppua kohden Poitsukin tuntui viihtyvän yhä pidempiä aikoja serkkujensa ja mummun kanssa. Ja mikä parasta, kävimme päivittäin uimassa läheisellä rannalla, aah!


Yöt ovat edelleen välillä levottomia, mutta onneksi väliin on ainakin toistaiseksi aina mahtunut hyvin nukuttuja öitä, joten ei siitä sen enempää.


Tutista luopuminen on käynnissä, mutta palaan asiaan sitten, kun asia on edennyt määränpäähänsä :).


Sanoja tulee kokoajan enemmän. "Isi" on ollut pojan sanastossa kuukauden verran, "äiti" (maailman ihanimmin sanottuna) pari viikkoa. Nyt näitä kahta sanaa toistellaankin USEIN! "Pappa" on myös yksi lemppareista, ja siihen liittyy aina myös ilmavasaralla naulaaminen, olihan pappa mökillä melkein jatkuvasti remppahommissa :). "Istu", "anna", "kiitti", "hei hei", ovat myös usein kuultuja sanoja ja ai niin "tutti" (erittäin selkeästi ja kirkkaasti äännettynä). "Tutti" -sanan oppiminen oli yksi peruste sille, että nyt olisi pikkuhiljaa hyvä luopua tästä härpäkkeestä. Heikkoluonteisille vanhemmille kun on ollut hirveän vaikeaa kieltää antamasta tuttia, kun toinen sitä niin kauniisti ja kirkkaalla äänellä osaa pyytää..
Mopo, traktorit ja oikeastaan kaikki rakennustyömaan kulkuneuvot ovat tosi kova juttu. Yksi kesän kohokohdista oli se, kun päästiin mökillä ihka oikean traktorin hyttiin ja ratin taakse ohjaamaan!
Pieni ruohonleikkuri, vedettävät ja työnnettävät rattaat tms. lelut ovat kuuminta hottia tällä hetkellä. Kirjoista Poitsu tykkää myös ja luetaankin yleensä jotain monta kertaa päivässä. Puhelimesta hän rakastaa katsoa videopätkiä itsestään, niillä ollaan saatu kulumaan automatka jos toinenkin.
Päikkäreitä nukutaan edelleen se 1-3 tuntia.
Koiraa tykkää kiusata vähän turhan paljon, huipussaan tämä oli joitain viikkoja sitten, nyt ehkä vähän rauhallisempi.


Juttua riittäisi varmasti vielä, mutta nukkumatti kutsuu - öistä kun ei nykyään tiedä..