Aloitetaan tällä kertaa 10kk-kuulumisista, ettei kestosuosikkiteema - yö ja unikoulu, taas vie koko palstatilan.
Strategiset mitat kymmenen kuukauden ikäisellä Poitsulla ovat 74,3cm ja 9040g. Kasvu menee mukavasti omalla käyrällään, vaikka paino onkin jo pidempään kulkenut -10 käyrällä, what ever that means..
Ensi askeleet (isän todistamana), eli kolme sellaista, otettiin päivää vaille 10kk, vielä ei olla tosin toisintoa nähty. Tosi näppärästi Poitsu on kyllä jo pidempään kävellyt tukea ottaen vaikkapa sohvan päästä päähän. Istualtaan seisomaan nousua (ilman tukea) on tehnyt myös jo jonkin aikaa.
Ollaan aloitettu "Missä ...?" -leikki ja tähän mennessä Poitsu osaa näyttää lampun - ainakin keittiön pöydän ääressä istuessaan!
Hölpötystä riittää edelleen, mutta mitään tunnistettavia sanoja ei olla vielä kuultu. Johdot ja tekniset laitteet ovat ehdottomia suosikkileluja ja pistorasiat ovat tulleet vaarallisen kiinnostaviksi ja niihin ollaan tunkemassa milloin mitäkin johtoa tai lelua. Toinen suosikki on harja ja kihveli. Ei-sanan tuntuu kyllä ymmärtävän, mutta yleensä toiminta ei suinkaan lopu siihen, vaan sitä jatketaan, yleensä itkunsekaisella raivolla :). Mikä on ollut tosi ihanaa, Poitsu on alkanut olemaan kiinnostunut kirjoista. Autossa on viihdyttänyt äitiyspakkauksen Pikku poro -kirja, siinä onkin ihanan värikkäät kuvat. Tänään viimeksi katseli itsekseen kirjaa, eikä haitannut vaikka kirja olikin välillä väärinpäin kädessä :).
Ruokailut menee tätä nykyä suurinpiirtein seuraavasti:
- Aamupuuro n. tunti heräämisestä klo 8-9. Menee vaihtelevalla menestyksellä. Jos ei millään uppoa, annetaan Talk-muruja tai leipää. Isä tykkää syöttää lelujen kera, äiti taas yrittää välttää kaikenlaista viihdytystä ruokailun yhteydessä. On kyllä sortunut itsekin esim. Pomppufiilis-biisin soittamiseen Youtubesta. Jostain syystä sillä näyttää olevan hypnotisoiva vaikutus Poitsuun!
- Lounas ekojen päikkäreiden jälkeen n. klo 12. Tällöin yleensä aina jotain sormiruokailtavaa. Tällä hetkellä parhaiten maistuu kaikki liha ja kala. Tänäänkin söi vaikka kuinka monta kananfilepalaa, ihan maustamattomia vielä!
- Välipala (jää aika usein välistä) n. klo 15, toisten päikkäreiden jälkeen. Hedelmää ja nyt uutena hapanmaitotuotteita, esim. rahkaa tai turkkilaista/tavallista jogurttia tai smoothieta.
- Päivällinen n. klo 16-16.30. Usein annetaan tässä iltapäivällä joku kaupan purkki. Jostain syystä en ole itse tehnyt kuin muutaman kerran soseita. Kaupan soseet maistuvat vähän turhankin hyvin, mikähän lie lisäaine niissäkin on makua antamassa - riisitärkkelys??
- Iltapuuro n. klo 19. Nykyään iltasella puuroa menee vaikka kuinka paljon, oli sitten höysteenä puolukkasurvos, marja-aronioita, mansikoita, banaania tms. Hyvä niin!
Ruokailuhetket ovat kyllä välillä olleet aikamoista härdelliä, kun Poitsu yritti jatkuvasti kiivetä syöttötuolistaan pöydälle. Hankittiinkin valjaat ja toistaiseksi onkin pysynyt niillä tuolissa. Lusikka ja haarukka pysyvät kädessä ja pitkään olenkin jo antanut esim. puuroa niin, että olen täyttänyt lusikan valmiiksi. Muutaman kerran Poitsu on jo itsekin osannut kauhoa lusikalla lautasta niin, että on saanut siihen vähän ruokaa jäämäänkin ja suuhun asti. Aika alkeellista tämä kuitenkin vielä on ja niin sotkuista, ettei edes aina viitsi tätä harjoitella.
Viimeksi kun kirjoitin, oltiin menossa lastenlääkärille Poitsun ihottuman takia. Lääkäri totesi heti, että Poitsulla on atooppinen ihotyyppi, joka reagoi herkästi ihan kaikkeen. Flunssakin voi pahentaa ihottumaa, samoin kun luonnollisesti allergiat ym. Perusvoiteilla tehokkaasti rasvaamalla tulisi pääsääntöisesti ihoa hoitaa ja (hydro)kortisonikuureja tarvittaessa. Käynnin yhteydessä otettiin myös Prick-testit ja kappas vaan, vehnä näytti positiivista. Tämä itsessään ei kuitenkaan lääkärin mukaan riitä diagnoosiin, vaan aloitettiin siitä kahden viikon vehnätön dieetti, koski siis myös minua, koska imetän vielä.
Kaksi viikkoa oltiin - ja ollaan itse asiassa edelleen- vehnättömällä ruokavaliolla ja Poitsun iho kyllä on ollut siitä lähtien parempi. Onko sitten ollut tehokkaan rasvauksen vai vehnän poisjättämisen ansiota, en tiedä. Jonkin verran kaulassa ja niskassa on edelleen ihottumaa, jota Poitsu välillä etenkin öisin raapii, mutta kokonaisuudessaan iho on pehmeämpi kuin aikoihin. Kontrollissa lääkärin kanssa sovittiin, että voin kokeilla palauttaa vehnän ensin omaan ruokavalioon ja sitten Poitsun. Vehnähän ei nyt ole mitenkään oleellisin osa (kenenkään) ruokavaliota, joten mitään kiirettä tällä ei ole. Aloitettiin kontrollikäynnin iltana (lääkärin rohkaisemana) vihdoinkin unikoulu, joten senkään takia en ole halunnut palauttaa vehnää ruokavalioon öitä mahdollisesti "pilaamaan".
Tästä päästäänkin puolitoista viikkoa meidän elämää hallinneeseen teemaan (tai no, onhan teema ollut läsnä varmaan jokaisessa postauksessa viimeisen puolen vuoden ajan), eli unikouluun. Lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistettynä unikoulu on mennyt meillä seuraavasti:
1. yö: Poitsu nukkumaan normaaliaikaan, mutta omaan huoneeseen pinnasänkyynsä (lääkärin suositus). Noin tunnin kuluttua ensimmäinen itku (normaalisti olisin antanut rintaa ja Poitsu olisi nukahtanut siihen). Isä meni tyynnyttelemään ja piteli sylissä tuudittaen 40 minuuttia, jonka jälkeen poika nukahti. Isä nukkui olohuoneen sohvalla ja kävi sieltä rauhoittelemassa ainakin pari itkukohtausta yön aikana. Joskus kuuden jälkeen oti pojan viereeni sohvalle, annoin maitoa ja nukuttiin vielä yhdessä noin kahdeksaan. Olin etukäteen päättänyt, että kuuteen asti ainakin mennään ilman maitoa.
2. yö: Alkuyö oli parempi, mutta aamuyöstä valvoi pari tuntia. Puoli kuudelta (jo) annoin maitoa ja sit taas nukuttiin sohvalla yli yhdeksään. Ekat päikkärit jäivätkin sitten välistä!
3. yö: Huonoin yö näistä kolmesta. Pari pidempää heräämistä ja loppuyö menikin iskän vieressä Poitsun huoneen vierassohvalla. Maitoa tosin annoin vasta seitsemän jälkeen, eikä sen jälkeen enää nukuttu, eli sen suhteen parannus.
4. yö: Parit heräämiset 12 ja 02 aikaan, loppuyö taas isin viekussa. Maitoa taas seitsemän jälkeen.
5. yö: Yövastuu siirtyi äitille yhdeksi yöksi. Nukuin sohvalla olohuoneessa. Poitsu oli hereillä 12-02, väsytystaktiikka oli syliin ja alas, PALJON tassuttelua selkä väärässä. Sylissä tuudittelua. Aamulla herätys ja aamumaito seiskan jälkeen.
6. yö: Isillä taas valvontavuoro. Tällä kertaa meidän makkarista käsin lähdettiin Poitsua rauhoittelemaan, tosin loppuyöstä isi jäi taas Poitsun kanssa vierassohvalle. Aika samankaltainen yö kuin edelliset.
7. yö: Äitin vuoro, hereillä n.02-04, loppuyö äitin viekussa, maitoa kuitenkin vasta aamulla heräämisen jälkeen.
8. yö: Isin vuki. Aika samaa rataa edelleen, ei pidempiä heräämisiä.
9. yö: Äitin vuoro. Muutettiin pinnasänky takaisin meidän makuuhuoneeseen, sängyn päätyyn. Hereillä n. 11-02, ensin sylissä ja tassuttelemalla, sitten mun kainalossa. Yöllä päätin, että nyt loppuu sylissä tuudittaminen ja pidin vain vieressä, kun yritti lähteä vaeltamaan pitkin sänkyä.
10. yö. Isi töissä. PARAS YÖ tähän mennessä. Itki 20 min. sylissä klo 00.40-00.57, en tuudittanut ja laskin heti vähän rauhoituttua alas. Pidin hetken käsiä selässä ja pyllyllä, mutta otin ne pois ennenkuin nukahti. Poitsu nukkui siitä aina 7.20 asti aamulla!
11. yö: Äiti otti itselleen vetovastuun edellisen yön innoittamana. Mutta mutta.. Nyt valvottiinkin 00.40-03. Poitsu heräsi itkemään n. 10 min. välein, yht. 7 kertaa otin syliin, laskin alas, tassuttelin ja Poitsu nukahti itsekseen. Aina kun luulin, että poika oli vihdoinkin päässyt syvään uneen, heräsi taas. Itse en ehtinyt nukahtaa kertaakaan näissä väleissä.
12. yö: ?? Jaa, a, saa nähdä, mutta jatkan edelleen tuudittamatta ja tassuttelen vain kunnes on rauhoittunut.
Jokaisena iltana Poitsu on myös havahtunut hereille n. 30 min-2h nukahtamisen jälkeen. Useimmiten silloin on riittänyt pelkkä tutti ja tassuttelu, joinain iltoina on pitänyt tehdä pidemmän kaavan kautta.
Summa summarum: Kehitystä on tapahtunut, Poitsu ei selkeästikään ole enää niinkään tissin perään, jostain syystä vain edelleenkin heräilee x kertaa yössä. Toivon, että tämä pari yötä jatkunut tyyli (ei tuudittamista, pois sylistä aiemmin ja tassuttelua vain rauhoittumiseen asti, ei nukahtamiseen) tuottaisi parempia tuloksia. Nähtäväksi jää!!
Ollaan muuten aamuisin hemmoteltu valvonutta osapuolta sänkyaamupalalla lehden kera :). Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti