Kesäkuulumisia

Ja kesäkuulumisia nimenomaan, koska meidän perhe on ollut kesälomalla toukokuun alusta saakka, jolloin mies jäi kesälomalle! Loma-sana käsitteenä on ehkä saanut hieman eri merkityksen Poitsun myötä..


Oltiin ensimmäinen lomaviikko Kyproksen Ayia Napassa, tammikuun reissun hyvien kokemusten jälkeen valittiin hotelliksi jälleen Sunwing Resort. Tällä kertaa oltiinkin sitten ihan kolmisin ja viikko meni oikein mukavasti. Resort oli tosi kiva ja tekemistä riitti esim. vapaana alueella elävien kissojen ja pentujen telmimistä ihmetellessä. Poitsun ehdoton suosikki oli vesiliukumäki, jota isänsä kanssa laskivat useita kertoja. Poitsun kanssa peuhaamisen lisäksi kävin itse hotellin tarjoamissa jumpissa, salilla ja uimassa. Iltaisin istuttiin terassilla ja kuunneltiin sieltä käsin illan musiikkiesityksiä, kun kumpikaan ei jaksanut lähteä paikan päälle :).
Etukäteen oli mietityttänyt, miten  Poitsun yöt sujuvat, kun pitkästä aikaa nukutaan samassa huoneessa. Yöt menivät itse asiassa tosi hyvin, herätys vain oli joka aamu klo 06.. Ruoka maistui Poitsulle vaihtelevasti, enimmäkseen huonosti ja lopussa päädyttiinkin antamaan usein ranskalaisia, kun ei muutakaan syönyt.


Reissua edeltänyt yö enteili tulevien viikkojen hankalampia öitä. Silloin nimittäin Poitsu ekan kerran piiiitkään aikaan heräsi keskellä yötä (olikohan yhden aikaan), itki lohduttomasti, eikä suostunut jäämään nukkumaan sänkyynsä. Loppujen lopuksi päädyin siihen, että parempi jos edes toinen meistä nukkuu (herätys varhaisen lennon takia oli viideltä), ja avasin Poitsun huoneen vierassängyn ja otin pojan kainaloon nukkumaan. As if.. Siinä meni sitten sellaiset pari tuntia, ennen kuin Poitsu nukahti ja parin tunnin päästä olikin jo herätys..


Kyproksen paluun jälkeen vietettiin kotona vain kaksi yötä ja lähdettiin sitten uudestaan reissuun, tällä kertaa mökille. Siellä edelleen nukuttiin samassa huoneessa Poitsun kanssa ja monena yönä poika heräsi yöllä itkemään ja päädyin ottamaan hänet kainalooni. Joinain öinä Poitsu nukahti siihen heti, toisina taas hyöri a pyöri toista tuntia..


Maisemaa vaihdettiin viiden päivän jälkeen taas, kun lähdimme miehen äitiä, isää ja veljeä perheineen tapaamaan vanhaan kotikaupunkiimme. Siellä ja mökillä vietimmekin yhteensä pari viikkoa ja levottomia öitä mahtui niihin monta. Liekö sitten levottomuus jatkuvasta reissussa olosta, vai jokin ikäkauteen liittyvä juttu, hyvin nukutut yöt tuntuvat tällä hetkellä olevan hakusessa. Viime yönä itku alkoi jo 23 aikaan ja miehen aloitteesta tehtiin radikaali muutos, eli roudattiin siinä paikassa Poitsun pinnis meidän makkariin, siinä toivossa, että tämä saisi pojan rauhoittumaan. Poika kyllä rauhoittuikin, mutta meni varmaan kaksi tuntia, ennenkuin nukahti uudelleen. Saa nähdä, miten nämä yöt tästä lähtevät sujumaan. Vaikka toisaalta tuntuu, että tämän myötä otettiin takapakkia, niin toisaalta tuntuu hyvältä nukkua taas pojan kanssa samassa huoneessa. Voisin hyvin nukkua jopa samassa sängyssä, mutta muutaman tooosi levottoman yön jälkeen on ehkä pakko unohtaa se ajatus. Toissayönä Poitsu nimittäin nukkui melkein koko yön meidän sängyssä ja huitoi ja potki (niin hereillä kuin unissaankin) sen verran paljon, ettei nukkumisesta tullut mitään.


Reissussa oli tavallaan kivaa, mutta uuvuttavinta toisaalta oli se jatkuva varominen, kun oudoissa paikoissa on kaiken maailman vaaranpaikkoja. Vaarin luona jouduttiin mm. ottamaan kaikki koriste-esineet pois hyllyistä. Välillä tuntui, että poika oikein etsimällä etsi kaikki mahdolliset esineet, joita siirrellä tai heitellä!


Poitsu täyttikin tuossa taannoin 1,5 vuotta <3. Puhetta ei tule edelleenkään paljon. "Kiitti", "ei oo", "oo (joo)","aari"(vaari), "mmaan" (uimaan), sekä joitain tavuja löytyy pojan repertuaarista. Ymmärtää puhetta kyllä tosi hyvin, joten siinä mielessä en ole kauhean huolissani, vaikka tässä iässä monet omaavat jo huomattavan sanavaraston.


Sisua ja temperamenttia löytyy kuin pienestä kylästä. Poitsu tykkäsi mm. mummin kanssa työntää rikkinäisiä lasten kärryjä kallioilla, metsäpoluilla ja ojien yli toista tuntia. Helpot reitit eivät kelvanneet, vaan aina piti mennä siitä, mistä aita on korkein! Kotona innostuikin nyt työntämään tyhjää vesiletkukärryä :). Ruohonleikkuri, mopot, traktorit ym. ovat suosikkeja, niitä voisi ihmetellä (ja näpräillä) vaikka kuinka kauan. Menemisen vastapainoksi Poitsu katselee mielellään kirjoja ja melko pitkiäkin satuja ollaan jo luettu. Mikään yksittäinen lelu ei tällä hetkellä saa Poitsulta sen kummempaa huomioita. Sisällä ollessaan viipottaa yleensä paikasta toiseen, eikä edelleenkään viihdy pitkiä aikoja itsekseen. Syliin on päästävä usein, yleensä juuri silloin, kun itsellä on jokin akuutti asia kesken, kuten ruoanlaitto. Pitää vielä mainita vesi ja vesileikit, ne ovat ehdottoman kova sana Poitsun elämässä. Jos ei muualla vettä ole, kastelukannuun on kiva työntää käsi :)!


Tänään syötiin kesän eka aamupala pihalla terassilla :). Hesari, aamukahvi ja smoothie, aah.. Poitsukin malttoi hotkaista aamupalansa ja riensi sitten leikkimään pihassa ja saatiin kerrankin lukea lehti rauhassa loppuun.


Naistenklinikalla torpattiinkin sitten ivf kesäkuun osalta, olisi kuulemma mennyt niin pahasti juhannuksen päälle. Elokuussa soitto uudelleen, ja syyskuun kierrosta sitten mahdollisesti aloitetaan hoidot. Ihmeen rennosti oon vielä ottanut tämän odotuksen. Kesä ja toisaalta Poitsun myötä energinen arki ehkä osaltaan vaikuttavat asiaan! Kesärientojakin on kaveritapaamisten, polttareiden ja kaksien häiden muodossa tiedossa.