Kaikenlaista on jälleen sattunut ja tapahtunut viime päivityksen jälkeen. Siinä missä yöt tuntuivat viikko sitten sujuvan rauhallisesti, on viime viikko taas ollut aikamoista valvomista. Tuttuakin tutumpaa ähinää, kitinää ja pään viskelyä ja sitä seuraavaa tissin tai tutin tunkemista suuhun.. Siihen kun vielä lisätään alkuviikolla podettu rintatulehdus, oli äiti aika valmista kauraa, kun muut juhlivat vappua!
Rintatulehdus alkoi eräänä aamulla aristavana rintana -taas se sama rinta. Päivän mittaan tuli heikko olo ja illalla nousi kuume. Seuraavana aamuna meninkin lääkärille hakemaan antibioottikuurin (hohhoijjaa, taitaa olla jo neljäs kuuri vuoden sisään, kun virtsatulehduksetkin otetaan huomioon). Onneksi tälläkään kertaa imetys ei sattunut, joten sen kummemmin en joutunut kärsimään.
Liikkuminen on edistynyt niin, että Poitsu liikkuu jollain tyylillä eteen-, taakse- ja sivullepäin, varsinaista ryömimistä se ei edelleenkään ole, mutta erilaisin keinoin onnistuu liikuttelemaan itseään kuitenkin! Käsien varaan on ruvennut myös varaamaan hienosti, niin että koko yläkroppa nousee, joten eiköhän sieltä pian lähdetä liikenteeseen kunnolla.
Voi tätä kevään ihanuutta! Ollaan laitettu pihaa kuntoon ja on ollut ihana viettää Poitsunkin kanssa aikaa ulkona muutenkin kuin vain tämän vaunuissa nukkuessa. Auringon palvojaksi Poitsua ei kyllä voi kutsua, kitisee (ja aivastaa) samantien, kun aurinko häikäisee silmiä!
Niin, ja se viikon suurin juttu: sormiruokailun eli näin ollen kiinteiden aloitus. Ensimmäiseksi ruokalajiksi valikoitui sattumalta kurkku, kun sitä sattui tässä yksi päivä olemaan tarjolla. Ei muuta kuin Poitsu tuettuna syöttötuoliin, ruokalappu kaulaan ja silikonialusta pöytään. Kurkku olikin varsinainen hitti! En tiedä, oliko ennen kaikkea sen mukava tuntu (siitä lähti kumimainen ääni, kun Poitsu nautiskellen "vingutti" sitä ikeniään vasten), vai maku, mutta parin kurkkupalan kanssa vierähti pitkä tovi. Tosin isomman hedelmälihan irrotessa kieli tuli kyllä samantien ulos ja pala pudotettiin pöydälle nyrpistyneen ilmeen kera. Hienosti sai kuitenkin kaluttua kurkun pehmeän osan ikenillään. Kurkustakin saa muuten aikaan aikamoisen sotkun, vaik ei olisi uskonut!
Vappupäivänä keitettiin bataattia ja tarjottiin sitä suurina paloina. Sehän meni melkein samantien muusiksi, Poitsu puristi sitä nyrkissään ja pöytää vasten, sohi lattialle ja syliinsä! Kyllä sitä kuitenkin myös suuhun päätyi, enimmäkseen bataattista nyrkkiä imiessä sekä myös pöydältä suoraan "nuollessa". Jos bataatista irtosi suoraan suurempi pala, aukesi suu välittömästi ja kieli pudotti palan pöydälle. Ilmeisesti paloina Poitsu ei ole vielä valmis maistelemaan! Niitä nyrkkejä (ja pöytää) imiessä mahaankin oli kuitenkin jonkin verran ruokaa päätynyt, sen todistivat seuaavan päivän kakkavaipat :).
Sotkua tosiaan tulee ja joka ruokailun jälkeen menee tovi siivotessa pöytä, tuoli, vahakangas lattialla ja tietty Poitsu itse! Onneksi koiralle saa annettua bataatin ym. jämät, ettei ihan hukkaan joudu näin suuria määriä heittämään! Harjoitukset jatkuvat, huomenna varmaan otetaan jokin uusi ruoka-aine mukaan.
Aurinkoisia kevätpäiviä, nauttikaamme!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti