Ihmepojan normipäivä

Poitsu täytti tällä viikolla kolme kuukautta ja sen kunniaksi voisi hieman kurkistaa ihmepojan normipäivään.

Aamu alkaa kutakuinkin tarkalleen kello kahdeksan. Yleensä tässä vaiheessa Poitsu nukkuu tiukasti äidin kainalossa, jonne on päätynyt aamuyön tai viimeistään aamun ensimmäisen syöttökerran jälkeen. Heräämisen ensimerkki on itkua muistuttava vaikerrus, mikä alkaa silmien vielä ollessa kiinni. Tässä vaiheessa äiti avaa unipussin ja kapalon, mitä välittömästi seuraa ah niin valloittavan näköinen venyttelytuokio. Heti, kun kädet ovat vapautuneet "pakkopaidasta", lennähtävät ne ilmaan ja pään yläpuolelle ja samalla koko vartalo heiluu ja hytkyy venytyksen voimasta :). Tämän yhteydessä Poitsu killittää jo silmät auki ja näillä hetkillä kääntyy suupieletkin päivän ensimmäiseen hymyyn, viimeistään silloin, kun hän kohdistaa katseensa äidin tai isän kasvoihin.

Sängyssä köllötellään jonkin aikaa, Poitsu juttelee, minkä ehtii ja äiti heräilee myös pikkuhiljaa uuteen aamuun, enemmän tai vähemmän väsyneenä. Sängystä noustuamme ovat ensimmäisenä vuorossa aamutoimet. Ensimmäisenä pyllypesu, jota seuraa aina kylpyhuoneen peiliin katsominen, mikä onkin Poitsun mielipuuhaa -virnistyksen saa aikaan sekä vanhemman että oman naamavärkin näkeminen peilistä! Kasvojen ja korvientausten pesun jälkeen pukeudutaan, pisteenä iin päällä vielä kuolalappu, joka on nykyään päätyy usein suuhun, niinkuin kaikki muukin käsiin tarttuva. 

Poitsu saa seurata aamupalan valmistusta sitteristä käsin ja kärsivällisyys kestääkin yleensä juuri sen aikaa, kun leipien, smoothien ja kahvin valmistamiseen menee. Äitinsä/vanhempiensa syödessä aamupalaa ja lukiessa Hesaria Poitsu makaa rennosti ruokapöydällä oman fleece-huopansa päällä, viihdykkeenään ruokapöydän lamppuun kiinnitetty mobile :). Aamupalan päätteeksi saa Poitsukin osansa ja sen jälkeen hän onkin yleensä jo kypsä päivän ensimmäisille -ja pisimmille- päikkäreille ulkona. Tätä nykyä unta riittää 2-4 tunniksi. Tässä vaiheessa usein myös lähdemme liikenteeseen ja Poitsu nukkuukin yleensä autuaasti bussissa, autossa ja ostoskeskuksissa.

Päikkäreiltä herättyään loppupäivä noudattaa yleensä aika samanlaista kaavaa: syödään, ollaan sylissä, lauletaan lastenlauluja, jutellaan, istutaan sitterissä, maataan leikkimatolla ja nukutaan pikkupäikkäreitä. Poitsu herää aina päikkäreiltä hyväntuulisena, hymy on kasvoilla heti kun silmät on saatu auki :). Sylissä Poitsu ei enää suostu istumaan rauhassa, vaan häntä on hytkytettävä, lennätettävä ja ylipäätänsä asentoa on vaihdettava tasaisin väliajoin. Sitterissä tai leikkimatolla Poitsu viihtyy hetken aikaa, välillä hän muistaa "narista" kohtaloaan, vaikka toisinaan näyttää ihan hyvin yksikseenkin viihtyvän. Jossain vaiheessa hermot menee täysin ja sitten alkaakin kovempi metakka vain syli kelpaa silloin.

Viimeiset päikkärit Poitsu nukkuu 19-20 aikaan yleensä vaunulenkillä ulkona, kun lenkitetään samalla koira. Tämän jälkeen alkaakin lähtölaskenta yöunia kohti. Iltatoimet aloitetaan joustavasti 21 aikaan, ensimmäisenä lähtevät housut ja vaippa, mikä yleensä riittää hetkeksi tyynnyttämään tässä vaiheessa jo hieman kätyisen pojan.

Iltatoimia seuraa iltasyöttö, jonka päätteeksi Poitsu onkin jo melkein unten mailla. Ollaan kuitenkin pyritty siihen, että poika on hereillä, kun laitetaan hänet nukkumaan omaan sänkyynsä. Yleensä hän herääkin puklauttaessa.
Hyvänyöntoivotusten saattelemana Poitsu lasketaan sänkyyn, ja pääsääntöisesti hän onkin nukahtanut melko helposti näin. Normaalisti tuttia joutuukin vain muutaman kerran laittamaan takaisin suuhun. Joinain iltoina Poitsu kuitenkin vetää kunnon iltahuudot ennen nukahtamistaan ja silloin nukahtamista ennen saan nostaa häntä ees taas sängystä syliin.

 Ps. Viime yöt ovat taas olleet levottomia. Syöttöjä ei niinkään usein, noin 2-3 kertaa yössä, mutta se entuudestaan tuttu pään viskely - tutin tiputtaminen -kuvio toistuu useita kertoja yössä. Välillä tätä toistuu tunnin kahden ajan putkeen, niin etten ehdi välissä edes nukahtaa, välillä taas ehdin juuri nukahtaa, kun taas jo kuuluu vierestä liikehdintää ja pientä vaikerrusta.. Viime yönä nukuin ensimmäiseen syöttöön asti (n.4h) eri huoneessa. Jo tuo neljän tunnin yhtäjaksoinen uni auttoi tosi paljon, ja vaikka loppuyö olikin melko levoton, en ole tänään ollut väsynyt! Toisinaan nukun myös aamulla yksin pidempään, kun mies ottaa Poitsun aamulla.

Pps. Poitsu kääntyi tällä viikolla ensimmäisen kerran vatsalta selälleen! Nyt on tehnyt sen jo useamman kerran :).