maanantai 4. maaliskuuta 2013

Viikkopäiväkirja, osa kaksi

Eipä näyttänyt olevan pienennetystä sängystä Poitsun rauhoittajaksi enää toisena yönä.. Unta riitti 21.30-23.45, jolloin syötin ekan kerran, yritettyäni ensin laittaa vain tuttia suuhun. Nukahti tietysti taas rinnalle, mutta aloitti pään viskomisen laitettuani hänet omaan sänkyynstä syötön jälkeen. Seuraava syöttö oli parin tunnin päästä tästä. Uutena on tosiaan tullut itku/vaikerrus, joka alkaa melko nopeasti. Edelleenkin näyttää siltä, että Poitsu nukkuu, vaikka onkin rauhaton ja kitisee -silmät ainakin ovat kiinni. Pitäisiköhän tässäkin vain malttaa olla puuttumatta heti ja antaa pojan itse rauhoittua..? Toisaalta ruoka maittoi molemmilla kerroilla, vaikka syöttöväli ei ollutkaan kuin pari tuntia. Toisaalta hyvinä öinä syöttöväli on ollut jopa viisi tuntia, joten voisiko tästä päätellä, että poika pärjäisi harvemmillakin syötöillä?!?
Jossain vaiheessa väsyin käsi pinnojen välissä roikkumiseen ja annoin Poitsun jäädä kainaloon nukkumaan syötön päätteeksi. Levoton meno jatkui välillä tässäkin, mutta eipähän tarvinnut nousta laittamaan tuttia suuhun! On tuo tuttikin vaan välillä sellainen riesa! Toisaalta turha valittaa, kun ollaan itse Poitsu siihen totutettu.
Poitsu heräsi kahdeksan maissa ja isä hoiti aamutoimet ennen töihinmenoansa niin, että sain pötkötellä sängyssä vielä hetken. Kaksin jäätyämme tein aamupalan ja luin Hesarin pojan loikoillessa ruokapöydällä ja lopuksi sylissä. Ekoille päikkäreille mentiin n. 10.15, ulkona onneksi siinä vaiheessa ENÄÄ 15C pakkasta..
Päikkäreitä jatkettiin aina yhteen saakka, loppuaika siitä bussissa, kun lähdettiin kyläilemään ja tapaamaan viisi kuukautta vanhempaa serkkutyttöä. Toiset päikkärit osuivat sopivasti paluumatkan ajaksi ja pian kotiinpaluun jälkeen saapuikin jo mummu hoitamaan Poitsua äidin jumpan ajaksi, isä kun oli koko vuorokauden töissä. Mummun ja pojan laatuaikaa oli haitannut vain tuttipullo, josta äidin maitoa oli tullut niin hitaasti, että Poitsu oli hermostunut totaalisesti ja kieltäytynyt syömästä! Ennen tätä ongelmaa ei olekaan ollut, joten onkohan ruokahalu kasvanut iän myötä?! Samankaltaista ongelmaa oli tosin ollut jo viime perjantaina, kun toinen mummi oli hoitanut Poitsua, kun olimme ensimmäistä kertaa pidemmän ajan (3h) poissa (elokuvissa). Silloin poika oli kuitenkin syönyt loppuun, vaikka jotain harmitusta olikin ollut. Toivottavasti kyseessä ei ole ylipäätänsä pullosta kieltäytyminen, muuten loppuu äidin lyhyemmätkin menot..
Mummun aikana päikkärit olivat olleet kokonaista 10 minuuttia, joten lyhyet unet olivat vielä paikallaan (n. 20.15-21). Iltatoimet tehtiin lastenlauluja kuunnellessa ja laulaessa ja nukkumaan päästiin 22.30.

Päivän kohokohta: Tapaaminen serkkutytön kanssa ja mummun kanssa vietetty aika.

2 kommenttia:

  1. Meillä poika hermostuu heti, jos juomaa ei tule pullosta juuri oikeaan tahtiin. Ostin hänelle jo nelostutteja pulloihin (ikäsuositus oli 6kk ->). On siis tähän asti menty ykkösillä ja ajattelin, että en turhaan osta parin kk:n takia niitä väliversioita. No, noista nelosista tulee niin paljon maitoa, että poika suuttuu julmetusti, eikä suostu syömään ollenkaan. Tykkää noista ykköstuteista, vaikka imeekin niistä kyllä niin kovaa, että tutti menee ihan littanaksi... Tarkkaa on ;)

    VastaaPoista
  2. Pitääpä hankkia uusi tuttipullo, näköjään meidän poitsu ei tykkää yhtään näin hitaasta palvelusta ;)!

    VastaaPoista