Herätys tänään oli seiskan jälkeen, mutta äiti jatkoi uniaan vielä isän ja pojan viettäessä puolitoista tuntia keskenään. Hyvää teki!!
Paremmin nukutun yön jälkeen mieli on huomattavasti valoisampi kuin eilen ja eilisen stressaamisesta viisastuneena päätin, etten annan noitten uniasioiden hallita kaikkea. Koitan tarkkailla ja opiskella Poitsun antamia ensimerkkejä väsymyksestä ja niiden perusteella laittaa poika oitis nukkumaan, en niinkään kellon mukaan. Stressaantunut äiti saa varmaan sitäpaitsi lapsensakin nopeasti "oirehtimaan", joten pitää ainakin yrittää ottaa vähän rennommin.
Poitsun ekat unet tulivat jo ennen yhdeksää ja puolen tunnin päikkäreiden (jonka aikana vanhemmat ehtivät syödä aamiaisen ja lukea lehden :)) jälkeen kääntyiltiin jumppamaton päällä, ja hengailtiin sylissä. Uusia kehitysaskeleita on otettu taas: eilen tarttui ensimmäistä kertaa oikealla kädellään oikean jalan varpaisiin! Tarttuminen on muutenkin kehittynyt, vaikka se onkin edelleen aikamoista sohimista ja hermo menee nopeasti, kun ei saa jotain esinettä suuhun asti!
Syöttämisen jälkeen aloimme valmistautua seuraaville unille (isä näyttää olevan vielä herkempi näkemään väsymyksen ensimerkit) ja yhdeltätoista olikin poika valmis ja nukahti nopeasti vaunuihin. Tällä kertaa unia riitti kahdeksi ja puoleksi tunniksi, eiliseen verrattuna hyvä "tulos". Poitsu käsipuolessa tein lounaan isän ollessa hiihtämässä. Vielä on tuo ruoanlaitto vähän haasteellista, kun Poitsu ei millään meinaa viihtyä pidempiä pätkiä leikkimatolla/sitterissä.
Seuraavat unet otettiinkin taas pinnasängyssä ja tällä kertaa nukahti hieman edellispäivää nopeammin sänkyynsä. Päikkäriunta riitti n.40 minuutiksi, jonka aikana äiti hilpaisi salille.
Koetettiin tänään kahteen otteeseen tuttipullosta imettämistä: ensin vielä kerran neloskoon pulloa - ei kelvannut; sitten tehtyäni neulalla ylimääräisen reiän ykköskoon pulloon, kelpasi jo paremmin. Isä pääsi vielä uudelleen testaamaan tätä ollessani salilla, ja nyt oli sujunut jo paremmin.
Vikat päikkärit tänään vietettiin ulkona vaunulenkillä n. 17.50-18.35.
Ennen nukkumaanmenoa Poitsu pääsi vielä äitin kanssa suihkuun. Toinen kerta tätä - on kyllä niin liikuttava, kun Poitsu puristaa kaulasta, kun ekan kerran suihku osuu häneen. Isä sai toimia suihkuttelijana :). Pitää pikkuhiljaa totutella poikaa erilaisiin vesikokemuksiin, ettei sitten tule ihan shokkina, kun mennään vauvauintiin!
Syötön jälkeen laitoin Poitsun omaan sänkyynsä, taas ihan valveilla, ja maattuani jälleen kerran harson takana, käsi valmiina laittamaan tutin takaisin suuhun, nukahti poika noin 8 minuutissa 20.25. Havahtui vielä hetkeksi hereille vartin päästä tästä, mutta uudelleennukahtaminen saatiin aikaan tutilla.
Niin, tänään ei pitänyt kelloon katsella (kirjoitin alkuosan aamupäivällä), mutta toiselta varmaan näyttää ;). Silti, tämä päivä meni paljon rennommin, ja panostettiin tosiaan ennen kaikkea niihin väsymyksen merkkeihin, mutta ne nyt vaan sattuivat osumaan myös aika lailla kahden tunnin sykleihin. Nuo tarkat kellonajat päikkäreiden ajankohdista ja kestoista eivät varmaan ketään kiinnosta, mutta itselleni halusin ne kirjata ylös, ikäänkuin "unilokia" pitääkseni.
Päivän kohokohta: Ihana, aurinkoinen päivä. Oltiin miehen kanssa molemmat huomattavan paljon pirteämpiä, vietettiin kivoja ja kaivattuja kahdenkeskisiä hetkiä, urheiltiin ja nautittiin kotielämästä Poitsun kanssa :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti